Vihanneksia kasvatetaan yleensä yksivuotisina, mutta raparperi on pysyvä viljelykasvi. Siitä tulee joka vuosi tehokkaampi ja se tuottaa yhä korkeampia satoja, mikäli sijainti on oikea.
Sijainnin valintaperusteet
Valoolosuhteet
Raparperi (Rheum rhabarbarum), kuten parsa ja mansikka, on tyypillinen kevätvihannes. Se ei ole vain herkullista, vaan se on myös erittäin terveellistä korkean C-vitamiini- ja kuitupitoisuutensa ansiosta. Ihanteellinen vihannes keväthoitoon. Olosuhteet kussakin paikassa ovat ratkaisevia onnistuneen viljelyn kann alta. Tavallinen, tavallinen, kasvis- tai kihararaparperi on todellinen auringonpalvoja. Siksi se suosii aurinkoisia, lämpimiä ja tuulelta suojattuja paikkoja, joissa se löytää parhaat olosuhteet sopivassa maaperässä. Tarvittaessa se viihtyy myös osittain varjossa, mutta tuottaa silloin vain suhteellisen ohuita varsia. Paras mahdollinen sato ei tietenkään edellytä vain optimaalisia valaistusolosuhteita, vaan myös kasvin vaatimuksia vastaavaa maaperää.
Maaperän rakenne
Raparperi viihtyy luonnollisessa elinympäristössään kostealla, humus- ja ravinnerikkaalla maaperällä. Jotta tämä tekisi oikeutta puutarhassa, maaperä on ensin valmisteltava vastaavasti kaivamalla syvälle ja poistamalla kaikki juuriruohot. Nyt on kyse maaperän laadusta tai kunnosta.
- Raparperi tarvitsee syvää, raikasta, keskiraskasta ja humuspitoista maaperää
- Pitäisi pystyä varastoimaan vettä hyvin
- Vesineet pinnat eivät sovellu
- Maaperässä ei saa olla haitallisia sukkulamatoja (sukkulamatoja)
- Sopii parhaiten maaperille, joiden pH-arvo on 5, 6 ja 7, 2
- Savi-hiekkaiset alustat ovat erittäin hyviä
- Liitä runsaasti lehtihumusta hiekkamaahan varastointikapasiteetin lisäämiseksi
- Kompostilla tai lannalla rikastaminen on usein järkevää
- Noin kolme litraa kompostia ja kolme kourallista sarvilastuja neliömetriä kohden
- Paranna erityisen savimaata hiekalla tai hienolla soralla
- Kynnettyjen niittyjen viljely on erityisen lupaavaa
- Istutuksen jälkeen peitä alue kompostoidulla kuorella
Vinkki:
Raparperi on yksi niin sanotuista raskassyöjistä, ts. eli hänellä on lisääntynyt ravintoaineiden tarve. Tästä syystä olisi suositeltavaa istuttaa kompostikasan välittömään läheisyyteen, sillä sieltä löytyy eniten ravinteita sisältävää maaperää.
Siirto- ja tilavaatimukset
Koska tämä vihannes on monivuotinen sato, sen pitäisi pystyä leviämään häiriöttömästi vuosien saatossa. Muiden vihannesten läheisyys ei ole ongelma, sillä raparperi tulee hyvin toimeen monen lajin kanssa. Se ei kuitenkaan saa jäädä yhteen ja samaan paikkaan puutarhassa loputtomiin.
- Raparperia kasvatetaan samalla paikalla vähintään viiden vuoden kuluttua
- Vähintään 8-10 vuoden kuluttua vaihda sijaintia ja jaa osakkeita
- Jaa kasvi tarvittaessa
- Rheum rhabarbarum vaatii kokonsa vuoksi riittävästi tilaa
- Pienemmille lajikkeille vähintään yksi neliömetri kasvia kohden
- Parempi isommille 130 x 130 cm
- Hyviä naapureita ovat pensaspavut, herneet, kaali, lammassalaatti, pinaatti, kyssäkaali, parsakaali
Vinkki:
Vain punaiset tai vihreät varret kelpaavat lajikkeesta riippuen, vaikka punalihaiset lajikkeet ovat erityisen aromaattisia ja sisältävät huomattavasti vähemmän oksaalihappoa. Raparperia ei saa syödä raakana, vaan vain asianmukaisesti valmistettuna.
