Karbonaatin kovuus: näin lasket tai lisäät KH-arvoa

Sisällysluettelo:

Karbonaatin kovuus: näin lasket tai lisäät KH-arvoa
Karbonaatin kovuus: näin lasket tai lisäät KH-arvoa
Anonim

Jokaisen puutarhalammen omistavan kannattaa pitää silmällä sen tärkeimpiä vesiparametreja, sillä puutarhalammijärjestelmä voi toimia kunnolla vain, jos ne ovat kunnossa. Veden laatu riippuu erityisesti karbonaattikovuudesta ja pH-arvosta eli happamuudesta. Näiden arvojen vaihtelut voivat olla lammen asukkaille hengenvaarallisia. Näin ollen tärkeimpien vesiparametrien määrittämisen tulisi olla lammenhoidon pääasiallinen osa.

Mikä kuvaa karbonaattikovuutta?

Lammet ovat lajirikkaimpia biotooppeja, jotka tarjoavat elinympäristön lukuisille eläimille ja kasveille. Karbonaatin kovuus on tärkeä parametri hyvän vedenlaadun kann alta pitkällä aikavälillä. Se kuvaa liuenneiden mineraalien, erityisesti kalsiumin ja magnesiumin, pitoisuutta ja on tärkeä arvo lampiveden puskurointikyvylle. Pääasia on, kuinka hyvin vesi pystyy imemään pH-arvon vaihteluita. Ei ole väliä onko kyseessä puhdas puutarhalampi vai koilammi, sillä vesi käyttäytyy molemmissa lampityypeissä samalla tavalla.

Ammilla on taipumus happamoitua tietyn ajan kuluttua. Karbonaattien puskuroiva vaikutus voi imeä näitä happoja ja siten vastustaa pH-arvon laskua, niin sanottua happopudotusta. Liiallinen leväkasvu voi olla alttiina suurille pH-vaihteluille päivästä toiseen, joten sitä on ryhdyttävä lisäämään tai vähentämään vastaavasti.

Karbonaattikovuusarvo (KH-arvo) on annettu º dH:na (saksalaisen kovuuden aste) ja se on ihanteellisesti välillä 6º ja 8º dH. Mitä korkeampi arvo, sitä vakaampi on veden pH-arvo. Karbonaattikovuuden lisäksi lammen veteen liuenneiden mineraalien kokonaiskovuus on aina ratkaisevaa. Jos kokonaiskovuus on liian pehmeä, lammen biologiset prosessit pysähtyvät. Siksi kannattaa aina mitata molemmat arvot ja pitää niitä jatkuvasti silmällä.

Alenna karbonaattikovuusarvoa altaassa

Kala lammessa
Kala lammessa

Jos lammen veteen joutuu monia liuenneita mineraaleja, joko erilaisten lammenhoitotuotteiden tai mineraaleja sisältävien kivien kautta, veden karbonaattikovuus (KH-arvo) nousee. Kuitenkin vedessä lukemattomat mikro-organismit imevät itseensä mineraaleja, joten liian korkea KH-arvo lammen vedessä on melko harvinainen. Tämä arvo on liian korkea, jos se on yli 18 º dH.

Liian korkea pH-arvo tarkoittaa, että vedessä oleva ammonium voi muuttua vaaralliseksi ammoniakiksi. Tämän torjumiseksi sinun ei pitäisi käyttää paljon kalkkia sisältävää vesijohtovettä puutarhalammen täyttämiseen, vaan kaivovettä tai käsiteltyä sadevettä. Jos KH-arvoa on todella tarpeen laskea, on useita vaihtoehtoja:

  • Vähennä karbonaattikovuutta pehmentämällä lammen vettä
  • Lisää pehmeää vettä altaaseen
  • Tee osittainen tai täydellinen vedenvaihto
  • Pitkäaikainen tai toistuva sade voi kompensoida liiallisia karbonaattipitoisuuksia
  • Karbonaattikovuuden aleneminen johtaa samanaikaisesti pH-arvon alenemiseen
  • Pehmennys, mahdollista myös vahvoilla UVC-lampuilla
  • UV-valo pehmentää vettä
  • Varmista, että käytät vähän wattia UVC-lamppuja käytettäessä sähkökustannusten pitämiseksi alhaisina
  • Näiden lamppujen käyttöä suositellaan vain, jos suodatinjärjestelmä on hyvä

Ajoittain suositellaan turpeen käyttöä vedenpehmennysaineena, mutta se ei yleensä ole järkevää, koska turpeesta vapautuu happoja veteen, mikä alentaa pH-arvoa ja siten vain simuloi varsinaista pehmenemistä. Jos haluat silti kokeilla, kannattaa turvetta vaihtaa säännöllisesti.

Vinkki:

Mitä ei ehdottomasti kannata tehdä, on päästää käsittelemätöntä sadevettä, esimerkiksi vesikourusta, altaaseen. Lintujen jätökset, levät, saasteet ja paljon muuta huuhtoutuisi lampeen, mikä puolestaan voi häiritä lammen tasapainoa vakavasti.

Kasvata KH-arvoa, jos se on liian pieni

Jos karbonaattikovuus on tasan 5 º dH tai alle, esimerkiksi vasta syntyneissä tai seisovissa vesissä, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen lisäämiseksi mahdollisimman nopeasti. Jos kovuustaso on liian alhainen, tämä johtaa pH-arvon vaihteluihin ja muuttuu epävakaaksi. Jatkuvat sateet ovat usein syynä tähän.

Syynä voi olla myös pitkään tekemättä olleet vedenvaihdot tai niiden täydellinen välttäminen. Tämä tarkoittaa, että kovuusaste laskee ajan myötä yhä enemmän. Ilman satunnaisia vedenvaihtoja tai erikoistuotteiden lisäämistä karbonaatteja ei voida lisätä veteen. Karbonaatteja voidaan lisätä veteen eri tavoin.

  • Karbonaattikovuuden kasvu, joka samalla nostaa pH-arvoa
  • Kohoamisaste ei saa ylittää 1 º dH päivässä, jos mahdollista
  • Veden kovettamiseksi lisää esim. simpukkatervehdys
  • Tunnetaan myös akvaarioista ja koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista (kalkki)
  • Simpukkatervehdyksen lisääminen olemassa olevaan streamiin tai monikammiosuodattimeen
  • Kalsiumkarbonaatti kovettaa lammen vettä hitaasti ja jatkuvasti
  • Kalkkikivillä puroissa on samanlainen vaikutus
  • Kivien alapinta voi kovettaa vettä vain hitaasti
  • Erikoisliikkeet tarjoavat myös sopivia keinoja karbonaatti- ja kokonaiskovuuden säätämiseen
  • Korkeammalla karbonaattikovuusarvolla pH-arvo voi myös stabiloitua uudelleen
puutarha lampi
puutarha lampi

Jos mahdollista, sadevettä ei kannata laskea matalaan KH-arvoon. Se on aivan liian pehmeää ja itse asiassa heikentäisi veden parametreja. Tämä on erityisen ilmeistä erittäin sateisina vuosina, lisääntyneen levien kasvuna. Liian alhainen KH-arvo voi laukaista todellisen ketjureaktion, koska jos pH-arvo on liian alhainen, nitriittipitoisuus ja siten myrkyllisyys lisääntyy vedessä. Siksi on parempi käyttää kaivo- tai vesijohtovettä, jos karbonaattikovuus on itse asiassa liian alhainen.

Vinkki:

Karbonaattikovuuden rajua laskua voidaan torjua erikoiskauppiaiden stabiloivilla vedenkäsittelytuotteilla tai vaihtamalla vettä.

Karbonaattikovuuden merkitys lampivedessä

Kuten jo mainittiin, lampiveden karbonaattikovuus on vastuussa vakaasta pH-arvosta. Ihannetapauksessa tämän pitäisi olla 7,5 ja 8,5 välillä. Mitä puhtaampaa lammen vesi on, sitä pienempi tämä arvo on. Mutta mitä tarkoittaa liian korkea tai liian matala karbonaattikovuus ja milloin se säädetään optimaalisesti?

Alle 5 ºdH

Jos tämä arvo on alle 5 ºdH, se on liian pieni. Tämä johtaa pH-arvon vaihteluihin ja nitriitin ja ammoniumin myrkyllisyys lisääntyy. Tämä arvo tulee nostaa vähintään 5 ºdH:ksi, mikä stabiloi kalkki-hiilihappotasapainoa.

5–14 ºdH

Lammen veden kovuus on optimaalisesti asetettu arvoihin 5-14 ºdH, ja arvo noin 10 on erittäin hyvä. pH-arvo on vakaa ja lammen luonnollinen itsepuhdistuva toiminto toimii, mikä helpottaa myös lammen ylläpitoa huomattavasti.

Yli 14 ºdH

Yli 14 ºdH:n karbonaattikovuus on liian korkea, mutta tämä tapahtuu yleensä melko harvoin. Lammitekniikka, kuten lampipumput, kärsii yleensä myös liian korkeasta arvosta. Kovuusastetta voidaan vähentää lisäämällä sade- tai kaivovettä.

Mittaa vesiarvot säännöllisesti

Sammakko levälammikossa - Levät sammakkolammikossa
Sammakko levälammikossa - Levät sammakkolammikossa

Kasvien ja eläinten elämä puutarhalammessa riippuu pitkälti veden laadusta. Puutarhalammet eivät yleensä ole luonnollisia vesistöjä ja vaativat asianmukaista hoitoa. Vesiarvot määräytyvät erilaisista tekijöistä, kuten jatkuvasta sateesta, liian korkeasta kalakannasta, liian intensiivisestä tai väärästä ruokinnasta sekä väärin asennettu lampiteknologia tai vedenvaihdot sopimattomalla vedellä.

Puutarhalammen vesi on alttiina vastaaville vaihteluille vuorokauden aikana. Kasvien, levien ja luonnollisen fotosynteesin vuoksi pH-arvo voi olla melko korkea illalla ja huomattavasti alhaisempi aamulla. Karbonaatin kovuus laskee jatkuvasti voimakkaan levien kasvun vuoksi. Tämä aiheuttaa pH-arvon muuttumisen epävakaaksi. Näistä syistä vesiarvojen tai niiden stabiloitumisen, erityisesti karbonaattikovuuden ja kokonaiskovuuden, säännöllinen seuranta on välttämätöntä lammen ympäristön vakaaksi.

Jotta vesiarvot voidaan määrittää turvallisesti ja luotettavasti, erikoisliikkeet tarjoavat asianmukaisia vesitestejä. Välissä olevien vesiparametrien nopeaa mittausta varten on erityisiä testiliuskoja tai pikatestejä, jotka antavat tarkat arvot muutamassa sekunnissa. Niin sanotut pisaratestit sopivat myös viikoittaisiin mittauksiin.

Suositeltava: