Jugend ja vuosisadan vaihto ovat luultavasti sitä, mitä monet ihmiset ajattelevat nähdessään mansardikaton. Katon muodon luominen ulottuu vielä pidemmälle historiaan. Sen hyvin harkittu rakenne ei ole kuitenkaan menettänyt merkitystään tähän päivään mennessä. Selitämme edut ja haitat sekä annamme hyödyllistä tietoa rakentamisesta.
Muoto ja luominen
Mansardikatto luotiin 1500- ja 1600-luvuilla, jolloin sitä käytettiin antamaan edustaville kaupunkitaloille ja palatseille tasapainoinen suhde seinän pinnan ja katon välillä. Kuten Belle Etage, se liittyi lähes pakolliseen ylemmän keskiluokan arkkitehtuurikielen kaanoniin 1800-luvulla. Viime kädessä mansardikatto on harjakatto, joka peittää ylimmän "normaalin" kerroksen kattopinnan kanssa, joka jyrtyy alareunassa. Toisinpäin katsottuna voisi sanoa, että mansardikatto syntyy, kun kattopinnat taivutetaan ulospäin, jotta ullakkotilaan mahtuu toinen kerros, jossa on täysimittainen suoraseinäinen huone.
Toiminta
Tänä päivänä mansardikatolla on muotoiluvaikutuksensa lisäksi toinenkin toiminto, jota ei kannata laiminlyödä. Lukuisat kehityssuunnitelmat säätelevät alueen rakenteellisen käytön laajuutta kerrosten lukumäärällä ja räystäiden korkeudella. Sijoittamalla kattoon ylin kerros, toisin kuin klassinen harjakatto, saadaan paljon käyttökelpoisempi lattia kuin harjakatolla. Mansardikaton klassinen tyyliratkaisu saa uuden merkityksen, jotta rakennussuunnittelumääräyksistä saadaan mahdollisimman paljon irti.
Rakentaminen
Rakenteellisesti mansardikatto on aina orrekatto. Koska kattopinta taipuu ylöspäin, kattotuolit eivät voi kulkea räystäästä harjanteelle eivätkä siksi voi tukea itseään toisiaan vasten. Mansardin kerros on pääsääntöisesti integroitu kattorakenteeseen puurunkoisena. Keskiorre lepää näillä seinillä, mikä toimii myös kynnyksenä tasaisemmalle yläkatolle. Rungosta voidaan käyttötarkoituksesta riippuen tehdä täysikokoisia seiniä, jolloin ullakkotilassa olemisesta huomaa vasta ikkunoista ulos katsoessa. Lattiasta kattoon ulottuvalla polvikorkeudella ei edes jyrkkää katon k altevuutta huomaa sisältäpäin. Samalla jyrkkä katon k altevuus mahdollistaa normaalien julkisivuikkunoiden asennuksen ja siten esteettömän hyvän valaistuksen ja huoneiden ilmanvaihdon.
Staattinen haaste
Mansardikattoa rakennettaessa kiinnitetään erityistä huomiota statiikkaan. Alla oleva, klassinen harjakatto siirtää katon pintaan vaikuttavat kuormat jatkuvien kattopalkkien kautta rakennuksen ulkoseinille ja sieltä perustusosien kautta maahan. Yhdessä ulkoseinien tai ylimääräisen jäykistyspalkkikerroksen kanssa tämä johtaa vakaaseen staattiseen järjestelmään kolmion muodossa. Mansardikatolla jatkuva kattopalkki kuitenkin katkeaa ja ottaa pois suorasta katon pinnan ulospäin taipumalla. Erityisesti ylemmän kattoalueen kuormat kehittävät selkeää alaspäin suuntautuvaa painetta kuormien siirtyessä sekä lisäpainetta ulospäin taivutusalueella. On tärkeää vaimentaa tämä ulospäin suuntautuva paine rakentavasti ja estää kattoa väistymästä. Tätä tarkoitusta varten mansardin lattian yläpuolelle asennetaan yleensä kerros palkkeja tai useita metallisia sidehihnoja. Usein nämä elementit eivät näy visuaalisesti ollenkaan, koska ne katoavat ullakkokerroksen seiniin tai kattoon.
Katon k altevuus
Nyt puhuttiin jo kahdesta eri kattok alteisuudesta ja yläkatosta ja alemmasta katosta. Mutta mitä taipumuksia käytetään järkevästi? Ilmeinen oletus on, että katon alaosan tulee olla jyrkempi kuin ylemmän katon luonteenomaisen katon siluetin saavuttamiseksi. Vähintään 45 asteen k altevuus on tavallista jyrkkäkattoalueilla, mutta on järkevää olla 50 astetta tai enemmän. Ei ole harvinaista, että k altevuuksia löytyy jopa 70 astetta, jotta niiden takana oleva sisätila hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin. Ylemmällä katolla sen sijaan voi olla melkein mikä tahansa k altevuus. Jotta tarpeetonta ja käyttökelvotonta tilaa ei muodostuisi, käytetään yleensä enintään 30 asteen k altevuutta, usein jopa vähemmän. Toisa alta ullakkokatto harvemmin jää harjun alueella alle 15 asteen, sillä perinteisesti käytetty tiilikatto täyttää tehtävänsä vain rajoitetusti tasaisemmilla rinteillä.
HUOM:
Yksittäiset valmistajat sallivat nyt katon k altevuuden pienentämisen jopa 10 asteeseen. Ulkonäköä ei kuitenkaan koskaan pidä jättää kokonaan huomiotta. Mitä suurempi ero näiden kahden k altevuuden välillä on, sitä vaikeampaa on saavuttaa harmoninen muotoilu.
Edut ja haitat
Tietenkin mansardikatolla ei ole vain etuja, vaan myös joitain haittoja. Tämän katon muodon positiiviset ja kielteiset puolet on korostettu lyhyesti alla:
Edut
- Huippu käyttötilan lisäys ullakolla alakaton alueen jyrkän k altevuuden ansiosta
- Käytöttömän kattotilan vähentäminen katon huipussa yläkaton tasaisemman k altevuuden vuoksi
- Laadukasta lisäystä ullakkohuoneiden käytettävyyteen pystysuorampien seinien kautta ilman suuria viistokattoja ja tavallisten julkisivuikkunoiden käytettävyyttä
- Katon "optisen painon" kasvu, mikä mahdollistaa tasapainoisemman suunnittelun päärakenteesta kattoon
- Rakennussuunnittelun edut räystäiden korkeuden ja mahdollisesti luettavien kerrosten määrän rajoittamisessa
Haitat
- Korkea suunnittelutyö tukirakenteessa
- Vaaditaan lukuisia yksityiskohtaisia koulutusta ikkunoiden liitäntöihin, katon k altevuuden muuttamiseen jne.
- Klassiset kattopäällysteet jyrkillä kattoalueilla, jos k altevuus on liian korkea, on mahdollista vain lisäturvalla
- Kattotilojen käytettävyys on parempi kuin "normaali" harjakatto, mutta ei silti täysi lattia
- Nykyaikaisessa rakennuslainsäädäntöön kehityssuunnitelmien määrittelyä tuskin voi toteuttaa ilman lakisääteisiä poikkeuksia
Mansardikatto tänään
Mansardikaton kukoistusaika saattaa olla ohi, mutta sen näkee vielä tänään uusissa rakennuksissa. Kaikki siltä näyttävä ei kuitenkaan ole todellinen mansardikatto. Jotta mansardikaton optiset ja joskus myös rakennusoikeudelliset edut voitaisiin hyödyntää ilman rakennuspanosta, "normaalit" kiinteärakenteiset lattiat päällystetään nykyään usein yksinkertaisesti erittäin jyrkällä kattopinnalla. Tasaisempi, ylempi kattoalue rakennetaan sitten todelliseksi kattorakenteeksi, tai se eliminoidaan kokonaan tasakaton hyväksi. Se, missä määrin ullakkokaton käsite tässä vielä pätee, on viime kädessä katsojasta kiinni. Tosiasia on kuitenkin, että rakennetekniikan kann alta näissä tapauksissa aikaisemman ajan todellisesta mansardikatosta on enää vähän jäljellä.
